whiskey, mystics & men
20120421
20120419
Liimatainen
Tommi Liimatainen on yksi niistä julkisuuden henkilöistä, joilla ei ole mulle minkäänlaista väliä sen meriittien suhteen, mutta joku tossa pitkälettisessä, ankean oloisessa äijässä kiinnostaa. Äijällä on kuitenkin jonkinlaista omituista, pilkahtelevaa karismaa, jonka takia sitä katsoo mielellään televisiolähetyksessä poukkoilemassa, mutta kuvissa siinä ei näe mitään erikoista. Paitsi noi hiukset.. Mä en ymmärrä mikä muhun on tullut, ennen mä inhosin pitkälettisiä kolleja.
Kuviot
Mä vaan aloin spekuloida
mielessäni yhtä kuviota.
Mähän olen siis
erittäin epäviehättävä ”nainen” - kiroilen, tupakoin,
ryyppään, puhun muutenkin rumia ja ulkonäöstäni puhumattakaan
(vähän miehekäs, poikamainen, ruma, punakka, läski), mutta mä
olen hiljalleen uinut kaverieni ja todennäköisesti kohentuneen
itsetuntoni ansiosta näihin paikallisiin piireihin mukaan.
Eräs paikallinen poika,
minua muistaakseni vuoden tai pari vanhempi, paikallisena nuorena
karaokekuninkaanakin tunnettu, on kiusannut minua jatkuvasti
viimeisen muutaman viikon ajan – tökkimistä, härnäämistä,
nauramista jne. Kyseinen poikahan on oikeasti mielettömän ihana,
vaikken mä sitä kunnolla tunnekaan. Mun mielestä se on sairaan
miellyttävän näköinen, tykkään sen karismasta (ja se tykkää
itsekin..), ja sen jutut on just sopivan over the top.
Kuitenkin nyt yhtenä
iltana eräs paikallinen pikkurunkvisti heitti juttua pöydässä,
tyyliin ”ai kato X (karaokekuningas), tää sun ihanas saapu
paikalle”, tai jotain vastaavaa, ja mä ignorasin sen hienosti. Äxä
snaippas kuitenkin aika nopeesti paikalta vaikkei kukaan tota heittoa
niin noteerannut, ja nyt sitä ei ole viikkoon sen jälkeen paljoa
näkynyt.
Siis.. mä en ymmärrä.
Yrittääkö se välttää vain ylimääräisiä juoruja, vai olisko
tossa jonkinlaista totuuden perää? Mä en sinällänsä usko, että
siinä ois ns. totuuden perää, mutta miksi helvetissä se olisi
yhtäkkiä kadonnut muualle, kun se normaalisti notkuu tuolla
paikallisessa jokaikinen ilta, tai vähintään joka toinen? Mulla on
ehkä jo vähän ikäväkin niitä sen höpsöttelyjä, vaikka aina
huumorintaju ei riitä, ja toisinaan ne ”höpsöttelyt” saa
tuntemaan itsensä vähän kiusaantuneeksi.
Aina voi spekuloida.
Home, home, where I wanted to go
10 QUESTIONS (STOLEM FROM IIDA)
1. Are you romantic person?
- Sort of, I guess - well, starting from Titanic being my favourite movie since I was something like five years old.. I'm not a flowers and chocolate-kind of girl, I just love everyday romantics (like if I had a boyfriend, that he'd cook sometimes, and maybe buy me a can of my favourite cider on a Saturday night). I also want to believe in real love, the kind you only experience once in a lifetime, and nothing else really matters.
2. What's your earliest childhood memory?
- I can not remember. Probably some sort of bullying-experiences, or the fact how much I loved my daddy when I was a kid.
3. Do you like to read? What's your favorite book?
- I love reading, but nowadays I don't do it as often as I would like to. My favourite book must be "Choke" by Chuck Palahniuk, excellent underground/kinky/mental writing, but I also love Charles Bukowski, Jack Kerouac, William S. Burroughs and anything beat really, and also one of my very, very favourites is Irvine Welsh.
4. If you could change something about yourself, what would it be & why?
- Probably my looks and my self-esteem. I would change my body to not to be skinny or fat, but just a bit chubby and curvy as hell (big boobs and a great ass! with longer legs, ty), and well, actually, I'd change all my outer looks. Because I hate them.
5. What country would you like to visit?
- Italy, Greece, Germany (again), Scotland, Spain, Portugal, the States, Mexico.. I would love to go everywhere, and recently I've found a lust in me to visit more exotic countries, like India. Before all I wanted was to have some city holidays in Europe (= I only wanted to travel to London, haha). I was planning to save until Autumn so I could travel to England or Scotland, but we'll see. Someplace like Italy or Spain sounds like a really good plan too.
6. Describe what a good friend means to you?
- Reliable, good imagination, excellent sense of humour; just him or her being with the same level with me. Age and looks have never mattered, but the way that they behave, do they listen to me, do I feel like listening to them, can they sense empathy, do they judge me by the way I look, do we just simply get along.. Very hard to describe, but just being on the same level and having a good sense of humour does it.
7. Do you remember your dreams when you wake up? Do you see often nightmares?
- Since I started the sleeping meds I've seen a lot more dreams than before, mostly nice ones or the kind of dreams you don't really know about - they're sort of nightmares, but sort of nice, really. I love dreams and the fact that nowadays I see them more often. Kissy, lusty, yeah I just jizzed in my pants -sort of dreams are my favourites, and the ones where I'm escaping all night long I like the least.
8. TV or computer? Why?
- Computer, because you can write, use internet, play games and watch TV programs. Oh c'mon, computer beats it all!
9. Do you believe in soul mates?
- I want to do so, yes. I feel like I've met a couple of people who could be my soulmates, but our lives have just drawn us separate for reason or another. And I think soulmates can fade too - then you just find a new soulmate, or spend a few years without a soulmate just to find the one you had before again. And like I told you in question number one, I truly want to believe in true love, which means finding the perfect soulmate to me.
10. What's your dream job?
- Being a journalist would be great, but I know I will never become a one - I'd love to, but I'm not talented enough. I'd love to be a politician, too, if I could make any change or things better.
20120418
Lääkkeitä, lääkkeitä, kummityttö ja kani
Antibiootit helpottaa
hippasen, tuntuu jo paremmalta. Viime yönä mä tosin heräsin
ensimmäistä kertaa keskellä yötä, sitten lääkkeiden
aloittamisen, käydäkseni juomassa ja olin pirteä kun peipponen –
ja sen lisäksi mä sain vielä unta mennessäni takaisin sänkyyn.
Nää uniasiat on mulle aina ihmeellisiä, koska ne ei olleet mulla
hanskassa useampaan vuoteen. Kiitos mirtatsapiinin ja melatoniinin
elämä on helpottunut suunnattomasti.
Vietettiin tänään
neiti Tumman kanssa laatuaikaa kirpputorimeiningeillä, ja nyt
myöhemmin illalla kiesiteltiin ja kahviteltiin kylillä. Oli sairaan
mukavaa pitkästä aikaa. Neiti Tumma on sellainen, että sen kanssa
voi rehata ihan överisti. Apinoida, olla täysi idiootti, vähän
blondi, nauraa ihan saatanasti ja olla vaan oma itsensä. Mä tein
niinkin huippuja kirpparilöytöjä, kuin tyllihameen
kesäkisa-asusteeksi, ja hammassuojat yöksi. Jos huomenna kokeilisi,
niin ei ehkä nää hampaat kuluis nukkuessa niin saatanasti.
Mä oon ihan rikki ton
kanin kanssa. Mä oon niin paskana, kun en jaksa uhrata sille kuin
pari minuuttia ajastani, ja se kyhjöttää tuolla häkissä
vuorokauden ympäri, sen elämän ainoan ilon ollessa ruoka. Ei
eläimen kuulu elää tollasta elämää – sen pitäis saada
pomppia ja mennä vapaana, niinkuin alussa, eikä vaan kyhjöttää,
lihoa ja kuolla. Sille ei ole löytynyt uutta kotia, vaikka mä sen
myyntiin olen laittanutkin, pari on kysellyt muttei ole kiinnostunut.
Toi vaatis vaan niin sairaasti aikaa, sen kanssa pitäisi olla ja
totutella sitä syliin. Sen kynnetkin pitäisi leikata, mutta millä
helvetillä mä teen sen, kun ei toi suostu olemaan edes sylissä?
Taas yksi niistä asioista, jotka jäytää mua sisäisesti
nonstoppina jossain alitajunnan puolella. Vittu mä olen saamaton.
Kummityttökin täytti
tänään neljä vuotta. Jumalauta, neljä vuotta siitä, kun se oli
pieni, punainen, kurttuinen nökerö mun tädin rintakehällä
makaamassa? Muistan vielä ikuisesti sen illan, sen ilman, kun
ajeltiin sairaalaan mutsin kanssa katsomaan tytsyä, ja kun täti
pyysi mua kummiksi. Mä ootan että pääsen toteuttamaan virkaani
kunnolla ton ihanan neidin kanssa, kun se kasvaa vähän vanhemmaksi.
(Muistan myös, että sinä iltana mä olin onnellinen, kun
posotettiin lämpimässä auringonpaisteessa kotiin; mä olin menossa
kaverilleni yöksi ryyppäämään ja grillaamaan. Ihania
fläsäreitä.) Juhlat oli perinteiset, kovaääniset ja mulle yhtä
jäykät, kuin aina. Miksi mä puen juhlatilaisuuksiin aina jotain
itselleni epämiellyttävää päälle, kun pitäisi tuntea olonsa
mukavaksi?
Mietin taas
laihduttamista. Pari kiloa on tippunut (kiitos kipeyden ja
todennäköisesti miesten ajattelemisen..), mutta ei tarkoituksella.
Ihanaa, jos tää jatkuisi samaa rataa ja osaisin olla syömättä
paskaa, ja viitsisin sen lisäksi hieman jopa liikkua. Olisi kesällä
ihanaa olla vaikka kymmenen kiloa hoikempi, joskin tässä kohti
kaikki miinus-alkuinen on oikeasti plussaa. Neiti Tumma päätti
huomenna aloittaa taas tosissaan laihdutuskuurin – se osti uudet
tavoitefarkut, joihin on päästävä. Ja mä tiedän, että sen
tahdonvoimalla, jopa sillä ryyppäämisen määrällä, se tulee
onnistumaan. Olisipa mullakin aihetta olla ylpeä itsestään,
tahdonvoimastaan ja itsekuristaan. Kun ei vaan ole.
Labels:
alkoholi,
flunssa,
itsetunto,
kani,
kirpputori,
kummityty,
lääkkeet,
laihdutus,
neiti tumma,
pää,
ylipaino,
ystävyys
20120417
Päähän sattuu
As I stare through you and I stand quite still And a alarm sounds just up the road I can tell you'd like some company but I can't fix you and you don't want me
I would like to tell you, I would like to say That I knew that this would happen That things would go this way But I cannot deceive you, this was never planned I know that you're the right girl but do you think that I am the right man?
Mä odotan työskentelyä taas siellä samassa paikassa, missä olen ennenkin ollut. Siihen on tietty monia syitä, mutta yksi näistä tykkäyssyistä on se, että mä voin mahdollisesti harrastaa keskellä viikkoa kännäämistä – eli toisin sanoen mahdollisesti kohdata herra Torstain, ja olla yleisesti rappiolla.
Antibioottikuuri poski- tai otsaontelotulehdukseen, ihan kamala olo, suututin todennäköisesti ystäväni heittämällä mauttoman vitsin ja mua väsyttää ihan liikaa, mutten voi nukkua.
One, two, three, fourfive, six, seven Right face wrong time, she's sweet (but I don't wanna fall in love) Too late, so deep, better run cause (but I don't wanna fall in love) Can't sleep, can't eat, can't think straight (I don't wanna)
20120416
Ilman pakkoa
Väsynyt, rikki, tukossa,
poikki, katki, puhki.
Olen jaksanut tänään
tasan sen verran, että olen purkanut isäni kanssa yhden
muuttokuorman, ja käyttänyt koiraa eläinlääkärissä. Paholainen
rauhoitettiin korvakarvojen nyppimisen ajaksi, joka toi mulle
erittäin ikävät fläsärit entisen koiran lopettamisesta. Se
tehtiin samassa huoneessa, samalla tavalla. Pöydällä makaavalle
koiralle piikki ja toinenkin, kunnes hengitys hidastui, koira muuttui
veteläksi ja silmiin jäi lasittunut katse. Sen päivän jälkeen mä
en oikeastaan olekkaan itkenyt. Onneksi tää meidän nykyinen
paholainen oli vaan noin pienessä toimenpiteessä, ja on näyttänyt
jo tässä illalla hurjia virkoamisen merkkejä. Jaksaa vinkua ruokaa
ja piilotella luita, ravata perässä ja käy reippaasti ulkona. Jes.
Flunssa tosiaan jatkuu,
samoiten noi edellä mainitut fläsärit. Herra Torstai seikkailee
miltei nonstoppina mun mielessä ja mä odotan koko ajan näkeväni
sen edes ohimennen kylällä. Kaikkia vanhoja asioita on hiipinyt
hiljaa mieleen, ja mä olen tyhmänä hymyillyt itsekseni niitä
miettiessäni. Tästä ei ikinä tule mitään, vaikka mä niin
tuntuisin haluavankin. Mä en vaan pysty suodattamaan ja torjumaan
sitä mun ajatuksista, kyllä se tästä ohi menee. (Ja siltikin mä
tunnen jotain outoa vetoa siihen, sen aamuyön aggressioihin ja
välillä esiin pilkahtelevaan militarismi-fetissiin.)
Ja miksi helvetissä mä
mietin sen erektiohäiriötä, josta se juovuspäissään päätti
mainita koko porukalle? Mä en kestä enempää.
PS. Suosittelen tätä keskustelua.
20120415
Arvio yleisen asumistuen määrästä
Perjantaina osallistuin
KWC:n karaoke-tourin alkukarsintoihin, ja voitin. Muuten olisin ehkä
ylpeä suorituksestani, mutta jatkoon pääsijöiksi lukeutuu myös
kaksi parasta ystävääni – neidit Tumma & Vaalea, sekä kylän
karaokekuningas junior. Näin ollen ns. ”voitto” on täysin
merkityksetön minulle. En tiedä, pitäisikö panostaa huolella ja
pettyä suuresti tippuessaan, vai olla yksinkertaisesti oma, surkea
itsensä, vetää joku setti joka tuntuu hyvältä ja kattoa miten
siinä käy. Ensi kerralle mä otan kuitenkin vinkiksi sen, että
pukeudun mukaviin vaatteisiin – ne lisäävät kummasti itsetuntoa
tuomariston edessä.
Perjantai-illan jäljiltä
mä olen ollut aivan saatanan kipeä. Kurkku / nielu on infernaalisen
kipeä, nenä ja pää on täysin tukossa, tekisi vain mieli nukkua
ja kuolla. Silti mä lähdin eilen illalla kaverien mukana
Läyliäisiin poikkeamaan – neiti Vaalea toimi ratissa, neiti Tumma
serkkuineen loivensi krapulaa takapenkillä, ja mä nukuin kamalan
flunssaista oloani pois pelkääjän paikalla. Reissulla käytiin
”Ullan Baarissa” moikkaamassa paikallista kaveria, jota oli
mukava nähdä, ja reissun varrella spotattiin sitten ähkiviä
miehiä, kamalia fläsäreitä, kuseva setä ja ruotsalaiset
semiählämipojat. Aivan helvetin hauska ilta, ja pakko todeta, että
Ullassa oli sairalloisen hyvää lehtipihviä! Suolasen hintaista ja
annoskoko suhteellisen pieni, mutta hyvää silti.
Mä olen kamalissa
rahavaikeuksissa. Mulla on opintolainaa liki 2000€ euroa, joista en
ole vielä mennyt neuvottelemaan, sillä saatan jatkaa opiskelua ensi
syksynä, mikäli kouluun pääsen; pitäisi maksaa 40€
parkkisakko; olen ystävälleni 141 ja jotain euroa velkaa, joista
tosin maksoin nyt sen sata euroa; mummoni säästötililtä olen
”lainannut” varmaan ainakin 400€; omalla tililläni rahaa tällä
hetkellä, kuun puolivälissä, on 15€, jolla näillä näkymin
mennään myös seuraava kuukausi, mikäli pääsen töihin. Mikäli
taas en pääse, on minulla mahdollisesti sossun tädeille hivenen
selitettävää.
Mun rahankäyttö on ihan
vitun holtitonta, etenkin, jos mä olen ottamassa kuppia. Joo, laita
vielä se kuudes salmari, eikun ootas, kaks lisää. Paljonko ne
makso tsippe? Neljä viiskymmentä? Ihan sama! .. ja seuraavana
aamuna katevarauksia katsellessa ja tilin huutaessa jo valmiiksi –
kirjaimellisesti – miinusta, ei paljoa naurata. Pitäisi opetella
elämään vähemmällä, mä meinaan hassaan rahaa turhuuksiin ihan
kiitettävästi. Etenkin siihen nähden, että normaali ihminen
näillä rahamäärillä maksaisi vuokran, ruokansa ja muut
jokakuukautiset kulut, toisin kuin minä. Mä vaan hassaan rahaa,
ihan vitusti. Sit mennään taas pummilinjalla loppukuukausi, kun ei
ole tupakkaa, eikä bensaa. Muuta mä en oikeastaan edes kaipaa, ehkä
limppari- tai kahvirahaa aina toisinaan.
Jos tää nyt tästä
pikku hiljaa, jos vaikka koittaisin ottaa asian hoitaakseni. Jos
vaikka pääsisin pitkästä aikaa töihin.
PS.
Subscribe to:
Posts (Atom)